torstai 12. tammikuuta 2017

Tammikuu se mennä vilistää!

Päivät rientää hurjaa vauhtia eteen päin. Juuri se vuosivaihtui ja nyt ollaan jo tammikuun puolivälissä.  Kaikkea tässä on jo ehditty hääräilemään. Edelleen kurkitaan tonttuja ikkunasta.



Tämä tontun lyhty näkyy mummun vintin ikkunasta, ja neidille se on varma merkki, siitä että tonttu on kotona puuroa syömässä. Kiikareille sitä sitten kurkitaan koko kotimatka. 



Välillä on täytynyt käydä päivystyksen kautta tankkaamassa lääkettä suoneen, ettei pää ole särkyyn räjähtänyt. Mutta mikäs siinä kun lääkkeet toimii ja auttaa.




Kelit meni taa ihan surkeiksi, mutta lapset ne o saa nauttia kelistä ku kelistä. Mikä ihampaa kuin vetää kurahousut jalkaan ja lätäkköihin loiskuttelemaan kaikessa rauhassa. Iskä on lähtenyt taas reissuun ja neiti haaveili jo omasta matkalaukusta...


Maalla puolestaan on tehty mummulle leipiä valmiiksi. Sydän melkein pakahtui, kuin yhtenä iltana nuorin ja vanhin söivät yhdessä iltapalaa ja nuorempi kysyi mummula että mummu mitäs me nyt juotais :D :D 

Myös uusi pöytä hankittiin mummulle.. Tontun kodista se kannettiin ja toinen pöytä tontulle takas. Tähän pöytään mahtuu useampi  ympärille ja kivemmam värinenkin. 






Neiti on päässyt vintin makuun. Kiva katsella vanhoja leluja jne. Vinkuu oven takana, että menee vinttiin vinttiin! Jotenkin muistan tämän virren jo omasta lapsuudestani. kesähuoneen puolella, neiti totesi oho mikäs tämä huone on. Ei tainnut tyttö muistaa kuinka hieno kesäosasto meillä vintillä onkaan. 


Mtiä isot edellä sitä pienet perässä. paplarit päähän jokaiselle ni pysyy mieli virkeenä! ja tukka ojennuksessa. 

-m-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti