keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Kirpeä syysää!

 
Eilen vietettiin kirpeää syyssäätä maalla. Töiden jälkeen lähdimme ja iltamyöhään saavuimme takaisin kotio. Samalla vietimme valtakunnallista korvapuustipäivää, ja ai että oli kyllä hyvä pullat! Myös koiramäen väki pääsi nauttimaan tästä pullatarjoilusta. Neiti sai myös uuden lelun mummulaan. Kivan kasvimaan ja torin, missä kasvattaa ja myydä juureksia ym.
 
Myös todellisuus kohtasi tässä juuresten hoidossa, kun kuivumassa olleet sipuli oli aika siirtää koriin. Eli "varsi" poikki naps, ja tiputus koppaan. Hyvin sujui yhteistyö tässä kohtaa ja niin ihana syyssää kipristeli nenään.
 
 
 
Lähdimme neljän polven voimin metsään hakemaan materiaalia ulkoruukkuun pihamaalle, ihanasti kukkineet syyskukat oli jo aika siirtää syys/talviteloilla, koska pienet aamupakkaset jo näkyivät niiden kunnossa.
 
Metsästä (omasta) keräsimme sammalta ja jotain oksia :D mikäs sen parempi keräsypussi kuin aina toimiva IKEA. Oksat ja sammaleet mukaan ja sitten vain nokka kohti mummulaan ja koko karavaani takaisin. Pieni kävely metsässä teki varmasi meille kaikille oikein hyvää.
 
 
 
Hankein uuden puhelimen muutama viikko sitten, ja pakkohan oli kokeilla miten se tallentaa ihanat syysvärit. Ei ehkä ihan niin hyvä auringonlasku kuin todellisuudessa mutta ihana syksy ja tutut maisemat tästä hyvin välittyy..
 
 
 
Piha-asetelmaa tehtiin hartaudella ja hyvällä mielellä. Pieniä näkemyseroja kyllä syntyi, mutta lopputulos oli  varmasti kaikkien mielestä oikein hyvä. Itsellekin jäi vielä pussillinen materiaalia, ni näkee millaisen saan väkerrettyä kaupunkikotiin. Eiköhän siitä mahtava tule, jos otan tuon kokoneen pikkuapulaisen mukaani
 
 
 
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Näimme aivan mahtavan tamdemtuplapotkun, kun neiti halusi potkutella mummun kanssa samalla kelkalla. Mikä voisi olla parempi näky :D
 
 
Ja pakkohan sitä oli edelleen päästä ulkohuusiin, vaikkakin ehkä oli jo hieman kylmä siihen toimitukseen. Neiti tiesti hyvin että, pipikukkia (nokkonen) on matkalla ja pyysi jo ennakoiden syliin. Mutta mikä riemu tulikaan, kun kerroin että kirpeätsyskelit on vienyt nokkosilta voimat ja neiti voi itse hyvin tallustaa huusille asti. Edelliskesänä piti tuo huusi ovi kunnostaa, mutta kuten näkyy ei se tapahtunut vielä tänäkään kesänä.
 
 
Yhteistyö on voimaa, neiti kiipesi mummun edellä ovella mutta ei millään saanut auki. Koko maalaispitäjä kaikui "mummu tuutuu apuuuun". Ja niin suvun nuorin ja vanhin pääsivät yhdessä tuumin sisälle.
 
Tälläinen reissu tällä kertaa, sänkyä ehtinyt juuri edes vilkaista. Enkä kaupastakaa ole ehtiynt (saantu aikaisesksi) hekea hiomapapereita. Myös tiipii tarvisi tehdä, sillä olis jo vähän kiire. Puutavara on hankittu (kiitos mieheni), mutta kangas puuttuu ja sitten enää vain se pieni ompelu ja sovittelu työ. Teemme tiipiin vain pieneksi hetkeksi käyttöön, mutta jos neiti siihen tykästyy voihan sen aina paketoida joulupakettiin, ja sehän sopisi loistavat kunnostetulle vintille "kesähuoneeseen" neidin omaksi pesäksi. Ehkä ensi kesänä voisi jo kuunnella hyvin Miina ja Manu kirjoja pienessä tiipii pesässä.
 
-M-
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti