Aiemmin tuolla jo mainitsinkin, että mieleni teki Louhisaaren kartanoon, kun luin Jovelassa- Blogin jutun kartanosta. Meidän aikomukseni on käydä yhdessä "uudessa" kartanossa, joka kesä. siis meille uudessa.. heti kesän alussa, ellei jopa jo loppukeväästä, soveimme, miesten sukulaisten kanssa kesäretkestä Turkuun ja vartiovuoren kesäteatteriin katsomaan Vaahteramäen eemeliä. Erinäköisistä sattumista ja tapahtumista johtuen, ajankohta venyi kesän myötä. Mutta nyt se aika lopulta koitti.
Koko viikonloppu oli täynnä ohelmaa ja menoa. Perjantaina oli ohjelmaa 8:45-22 ja lauantaina 12-23- Joten kovin hyvää ajattelutytö ei tätä reissau varten tullut tehtyä. Tiesimme että teatteri alkaa kuudelta illalla, joten 2 vuotiaan päiväunet pitäisi kyllä saada hoidettua kunnialla. Lähdimme ajelemaan päivuni aikaan, mutta kuinka ollakkaan ei muuten nukuttanut neitiä, ei koko matkalla.. Ei sinällään kovin suuri yllätys :D :D Eihän lapset, koskaan nuku niinkuin aikuiset suunnittelevat :)
Meidän onneksi matkalla oli mukana lähes koko miehen lähisuku, joten viihdyttäjiä riitti. Söimme ensin Louhisaaren kartanon lounaan, joka oli maistuva, myös 2-veen mielestä. Sitten suuntasimme opastetulle kierrokselle kartanoon. Niinkuin tuolla aiemmin jo mainitsin, lukeneeni alustavasti Jovelan- tekstin, oli ehkä miedän kierros pieni pettymys. kuinka ollakaan juuri tähän kierrokselle, väkeä tuli reilusti, niin reilusti, ettei pienempii huoneisiin nähnyt/mahtunut kaikki kerralla. Ja koska joukko oli niin suuri meni siirtymiin hurjan paljon aikaa, ja jäi hieman pintapuoliseksi kierros ja oppaan pieni kiireen tuntu. Vaikka asiat tulivat kyllä selvästi sanotuksi. Neitikin jaksoi ihan hienosti kierroksen, lakritsalla lahjottiin, ja viihdykkeitä löytyi mm. paidan napit ja pääsylipputarran nypintä.. Kuvaaminen jäi vähälle, koska ,kierroksella oli niin paljon väkeä. Ehkä lisään vielä muutaman kuvan myöhemmin tästä reissusta, kunhan ne isännän kamerasta eksyy julkaisuun asti..
Louhisaaren kartanosta matka jatkui kohti Turkua, ja kesäteatteria. Koska unet jäivät välistä, tein kaikkeni saadakseni pikkutirpan nukahtamaan istuimeensa, ja onnistuin. Ajalimme hyvissäajoin katsomaan missä teatteripaikka on. Yleensä neiti herää helposti liikkevaloihin, mutta vaikka pieni kierros keskustassa tehtiin, niin ei onneksi heti herännyt. Kun iskä sitten rupesi neidin syntymää muistelemaan tarkemmin ja niitä paikkoja kiertelemään, heräsi neiti myös ilmoittamaan mielipiteensä. Ajellessa vettä satoi aivan kaatamalla! Mutta kun parkkeerasimme teatterin hujakoille, sade loppui. Ostimme popparit evääksi kioskista ja suuntasimme paikoillemme istumana. Koska 2- vuotias ei nyt varsinaisesti vielä ole aivan teatteri ikäinen, oli alunperin paikat varattu katsomon reunasta. Mutta vaihdoksen vuoksi nyt paikat olivat keskeltä penkkiriviä. Mikä loppuviimeksi taisi olla hyvä juttu. Neiti ei nähnyt portaita, joten hän ei myöskään vinkunut niihin. Superreipas neiti jaksoi koko näytöksen (2h20min) ilman kitinää tai muita meilen kuohuja.
Itsen esitys oli minusta hienosti luotu, Eemelin metkut oli tuotu esille, lavasteet oli rakennettu nokkelasti, ja puvustus oli onnistunut. Tosin pikku-Idalle kaipasin punavalkoisempaa asua :D Haukasti myös oli tuotu metkuja, esille vaikka niitä ei muuten käsitelty. Esim. hiirenloukku.. "ei hiirenloukkuaan voi virittää, ilman, että isän pitää siihen astua".. Eemeli käveli vain lavanpoikki hiirenloukku kädessään, ja ne jotka metkun muistivat kävivät sen ehkä nopeasti päässään läpi. Samoin saappaan testaus "ihan seula", oli hauskasti toteuttu. Positiivinen kokemus oli tämä teatteri. Ehkä miestä tuli ihan vartiovuoren vakiasiakkaat tästä eteenpäin.
Meidän Eemeli kokemuksen kyllä kruunasi, ihanan Eemelin näkeminen näytäöksen jälkeen. Tosin neiti esitteli hänelle kissalaukkuaan :D :D Ei sieltä Vinnikkalan markkointa varmasti niin hienoa saanut :D Ja koska aivot työstivät niin hitaasti, tajuttiin, ettei ole iltapalaksi mitään mukana ja tarkoitus oli ajalle yötäkohti kotiin. No kävimme lähikaupassa, ja neiti sai maistella hyvää rahkaa iltapalaki, Turun aurinkoisessa illassa. Meni se hyvin niinkin.
Nyt jälkikäteen ihan harmittaa, ettei aivot pysytnyt enään toimimaan kunnolla, ennen reissua. Meillä olisi ollut hyvin aikaa käydä ihan kaupasta ostamassa evästä teatteriin.. Ehkä vähän terveellisempaa kuin popparit ja makkarat.. Mutta toisealta olihan kesä ja kesäretki :)
Ensi vuonna sitten järkevämmin matkaan.. Ajalimme kotiin, syötiin vielä yöpala ja paineltiin nukkumaan koko sakki. Neitiä ei meinaan autossa nukuttanut autossa, vaikka haukotteli niin että suu meinas revetä ja aina välillä silmät lupahstelivat uhkaavasti.
Myös uusi kesäkohde löytyi, vartiovuoren käsityöläiskortteli, oli kuulemma lapseni siellä käynyt, itsellä ei kyllä mitään muistikuvaa. Meillä ei tällä matkalla ollut aikaa poiketa, mutta aidonraosta nappasin parikuvaa. Joten tämä sitten ensikesänä tai nyt vielä loppukesestä saas nähdä..
Tämmönen reissu tälläkertaa, tänään oltiinkin sitten metsässä marjaretkellä. Mutta siitä sitten tuonnempana lisää :)
-M-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti