Vietimme pienen hetken maalla viikonloppuna. Ja mikä parasta myös muut lähisukulaiset olivat paikalla. Kyllä se on jännä miten neiti aina innostuu "Tätän" näkemisestä. Oli kyllä mukava lauantai, niin kuin paikalliset sanoisivat.
Suuria työajatuksia ei ollut, koska juhannuksen sähläyksen takia, emännänkaapin ovet jäivät väärällä mökille. Eikä näin maalaamisesta tullut yhtään mitään. Onneksi kuitenkin maalla on aina töitä, ja tällä kertaa teimme sitten klapiurakan, kaikki yhdessä.Äkkiä meni monta kuormaa kun, oli tekijöitä jonoksi asti. Toiset kantoi koko ajan, isoja satseja, toiset kertaluonteisesti yhden klapin.
Kesään kuuluu myös retkien tekeminen lähiseudulle. Tällä kertaa lähdimme etsimään läheisestä metsästä vanhaa autoa sitä kuitenkaan löytämättä. mutta tässä kuvia siltä matkalta:
Mustikat maistuivat, oikein hyvältä jo. Tässä kuvat yhden herran viljelyksistä. Kun jokapäivä nyppii rikkaruohot näyttää siis todellakin siistiltä tämä kasvimaa.
Myös tuorreet porkkanat, olivat neidin mieleen. tykkäsi aivan valtavasti. Nyt vaan ei meinannut millään ymmärtää että pitää odottaa, että vielä kasvavat, ettei kaikkia voi kerralla syödä. Ja multasena ne porkkanat parhaalta maistuu. Samalla tavalla me lapsuudessa nautiskelimme porkkanat, suoraan maalta.
Ja töihin lähtö tuli. Kyllä meitä kaikkia niin aamulla väsytti, kun piti nenä suunnata työmaalle.
-M-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti